Burb. Osastossamme luova aloitusteksti.

Onnistuinpa osumaan taas sellaseen kohtaan, missä Asko oli tuonut jonkun naikkosen töistä kotiin. Irene oli varmaan jo mennyttä, mutta kertoipa Asko Annalle innokkaasti, miten Janna oli miltei polttanut koko keittiön. Onneksi pari vain halasi hyvästeiksi, joten tämä tapaaminen saatettiin vielä lukea ystävyyssuhteen luomisen joukkoon.

Leo edelleen yritti laistaa itselleen epämiellyttävistä töistä niin hyvin kuin osasi. Tässäkin tilanteessa hänen piti "etsiä tietoa" koulun ryhmätyötä varten, mutta jämähtipä poika vain sarjakuvien kohdalle. Toisaalta Asko ansaitsikin tuolloin vähän ylimääräistä siivoamista...

Kaista kasvoi pian hieman isompi poika, luonteeksi tuli 5/4/4/7/5 ja horoskoopiksi vesimies kuten isällään. Jos Leossa oli jonkun verran äitinsä näköä, näyttää Kai isältään.

Leo suostui harvoin katsomaan pikkuveljensä perään ja silloin kun suostui, ottivat vanhemmat ilon irti tilanteesta. "Olen pahoillani, että söin nyt valmistamasi aterian näin yöpaidassa. Väsyttää vain koko ajan ja söinkin kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti, tietysti vauvan takia", Janna totesi hyväntuulisena.

Keskustelua kuunnellut Leo herkesi hetkeksi kutittamasta (tai no kourimasta Kain kylkiä) ja nyrpisti nenäänsä sanoen: "Miten ne jaksavatkin. Tulee taas vain toinen haiseva ja rääkyvä vauva. Ei Kai nytkään muuta tee kuin tunge nyrkkiään yhä uudelleen suuhunsa vaikka yökkää sen aina pois. Ja tällaisen vahtimiseen kuluu minun aikani!"

Vaikkei Kai ollut mitenkään fiksuimmasta päästä, oli hän silti vanhemmilleen huomattavasti helppohoitoisempi jos isoveljeensä verrataan. "Hassu poika, et sinä voi kouluunkaan kontata!"

Perheessä riehui paha flunssaepidemia, jonka Asko oli onnistunut tartuttamaan Kaita lukuun ottamatta kaikkiin. Erityisesti Janna oli kovilla, kun joutui itsensä ja syntymättömän lapsen hoitamisen lisäksi hoitamaan vielä Kaitakin, vaikka oli jo valmiiksi väsynyt. Leo oli erityisen heikkona sairauden johdosta ja Asko joutui hoitamaan häntä.

"Miksi sinä hassu poika katsot vatsaani kuin aaveen nähneenä? Sinun pikkuveljesi tai -siskosi sieltä vain kohta syntyy!", Janna sanoi tukkoisella äänellä. "Vaava?" "Kyllä, vauva. Toivotaan vain, että olemme kaikki terveitä siihen mennessä."

Jannan kohta vain sattui olemaan seuraavana aamuna. Asko oli niin väsynyt, ettei jaksanut erityisemmin hyppiä ja pomppia, kuten ennen. Leo oli kauhuissaan ja Kai imi sormiaan Askon jalkojen juuressa.

Jaaha, ja milloin Leo oppi levitoimaan? "Täh, jalat ei kosketa lattiaan!" XD

Pian Janna kannatteli käsivarsiensa päässä pientä tyttölasta, joka nimettiin Leaksi. Janna tuijotti ihmeissään omiensa kaltaisiin sinisiin silmiin, katseeseen vastattiin räpäyttämättä.

Vaikka ympärillä muu perhe hurrasi oli Janna nukahtaa pystyyn. "Mene nyt Janna hyvä sentään nukkumaan, minä kyllä hoidan lapset", pyysi Asko yskästä karhealla äänellä.

Jannapa halusi itse hoitaa Lean Askon kehotuksesta huolimatta. Lea sai Kain vanhan huoneen ja pojat joutuivat nyt jakamaan pienehkön ennen Leolle kuuluneen sopen ja siitäkös Leota ketutti.

Leota ei enää muuten liiemmin sairastelu haitannut, kun pahin alkoi olla ohi. Saipahan olla pois koulusta eikä tarvinnut työskennellä muuten. Mutta toisaalta kun kukaan ei oikeastaan edes pystynyt tai jaksanut tehdä mitään, rupsahti talo totaalisesti tähän kuntoon.

Pian olivat kaikki parantuneet. Kunnon syyssateet alkoivat piiskata pihaa ja salama iski siihen ainoaan tontin puuhun sytyttäen sen palamaan. Omenapuu selvisi, sitkeä puu.

AAAAAAA! Simien läksyvihkot ovat järkyttäviä! Ainiin, mutta näkisittepä tappajatontun sinisellä pohjalla tai pinkin mulkosilmäpupun punaisella pohjalla...

"Saisinpa sellaisen jättiteeveen... Ja ihan omakseni, ettei kukaan muu voi sitä käyttää, ei varsinkaan tyhmyri-Kai."

Kaista puheenollen: "Sano äiti?" "Ääti!" "Hyvä poika! Kuuntele nyt, Lea, ja ota esimerkkiä isoveljestäsi!" Lea käänsi päänsä toiseen suuntaan kuin kyllästyneenä isoveljensä takelteluun.

"Mitä sinä siihen tule kuolaamaan ja häiritsemään? Mene pois! Hus! Katoa!" "Leo?" "No mitä nyt?" "Satu?" "Ei varmana, minä en ole mikään satusetä, kysy äidiltä tai isältä! Mene nyt pois! Keksi jotain muuta tekemistä!"

"Kai, pojat EIVÄT leiki nukeilla!" "Muuta tekemistä?" "Tyhmä! Eikö sinun pitäisi olla jo nukkumassakin tähän aikaan? Etkö kuullut? Pojat EIVÄT leiki NUKEILLA! Tuo on Leaa varten! Äh, väisty nyt!"

"Ää, äiti! Tuhma Leo rikkoa Kain nukke!" Leo meni tihutyönsä jälkeen puuskuttaen mutta voitonriemuinen hymy kasvoillaan nukkumaan.

Pian kasvoi Lea, hänestä tuli tällainen nätti tytöntyllerö (olen niin halunnut sanoa tuon ^^). Näyttää muuten mielettömästi äidiltään, mutta luonne on sama kuin Leolla...

Leosta puheen ollen, yrittääkö poika kenties syödä tuon torven?

Kumma juttu, tuli kaksoissynttärit. Tässä näemme ensimmäisen ja viimeisen kerran Lean ja Kain samaan aikaan taaperoina...

...siihen asti kunnes Kaikin kasvoi. Jestas! Jos Lea näytti äidiltään, on Kai kuin ilmetty isänsä!

Jos Leon marisija luonne ilmentyi puhtaana ilkeytenä, välinpitämättömyytenä ja kiittämättömyytenä, oli Lea eri maata. Hänessä oli erikoista päättäväisyyttä ilkeyden sijaan kaikessa, mihin tyttö ryhtyi. Erityisesti Asko oli tästä mielissään. Hän toivoi voivansa vielä kasvatuksen avulla muuttaa Leaa kiltimpään suuntaan, mikä Leon kohdalla ei ollut onnistunut.

Kaikin oli kuin kiltteyden ja avuliaisuuden perikuva verrattuna isoveljeensä.

Lopulta Leon tekemättömien tienvarteen hylättyjen läksyjen vuori oli kasvanut niin korkeaksi, että uhkasi sosiaalitantta puuttua tilanteeseen. Asko komensi pojan läksyjen kimppuun kylmenevään syysyöhön vihaisena ja pettyneenä. Leo murisi sellaisia sanoja, joihin Jannalla olisi ollut paljonkin sanottavaa.

Leo astui pian nuoruuden maailmaan arvokkaasti vessassa, tavoitteekseen arpoutui tieto ja elämäntoive on seikkailu-uran huippu. Mutta kiitos Maxisille noista rytkyistä...

"Voih, on tainnut taas poika jättää läksyjen teon yömyöhään, mutta tekipä silti", huokaisi Janna eräänä iltana töistä tullessaan. Leo vilkutti äidilleen virnistäen ja katosi sitten sisälle Kain juostessa halaamaan äitiään. "Nuoleskelija", kuuli Kai Leon mutisevan pyrähtäessään ohi.

Tosi hyvä kyllä, ettei Leassa ole näkynyt ollenkaan vastahakoisuuden tai ilkeyden merkkejä. Kuuliainen ja päättäväinen tyttö, nättikin vielä! Perijäainesta ehkäpä...

Leo tuli jälleen kotiin viitosen todistuksen kanssa, kun Kai taas pomppi ylös ja alas kuin energiajuomaa vetänyt pupu heilutellen ensimmäistä kympin todistustaan. Leo tuhahti halveksivasti Jannan sanottua, ettei poika pääsisi kaupungille haluamilleen vaateostoksille ennen kuin arvosanat parantuisivat.

Mutta mikäpä tätä poikaa estäisi, heti kun kaikkien silmä vältti oli Leo jo kadonnut yöhön. Janna sai hepulin huomatessaan yhden lapsistaan kadonneen, mutta rauhoittui hieman arvatessaan pojan lähteneen kaupungille. "Kyllä se poika pärjää, mutta saa kyllä kokea toimintansa seuraukset."

Voi että nuo aikuiset ovat lutuisia, kun aina varaavat keinut ennen nuorempia ^^ Tuonne on muuten lumi jumittunut...

Leo saikin kuulla kunnolla kunniansa kun hipsi yömyöhään kotiin. "Miten sinä poika voit tuhlata 3000 simeleonia VAATTEISIIN??!!! Siinä oli isäsi ja minun palkka vaikka kuinka pitkältä ajalta, puolet kokonaisrahamäärästämme!!" "Älä ny herppaa, minä..." "Saat poika mennä itse töihin ja hankkia omat rahasi tästä lähtien."

No mitäs tässä tapahtuu? Aa, Asko vain hoitelee kylpyammetta myyntikuntoon, talvisella pihalla...

"No, oletko löytänyt jo työpaikan?" En minä jaksa etsiä, ei siitä kuitenkaan ole mitään hyötyä." "Etsi pois, saat luvan mennä töihin ja hei! Katsoin niitä uutisia!" "Ihan sama."

"Voi kuka pikkutyttö kävelee sieltä vastaan? Osaatkin jo itse kävellä! Tule niin äiti vähän rutustaa."

"Leo, pitääkö sinun tehdä keskellä käytävää läksysi? Eihän tästä mahdu kulkemaan!" "Missä ne sitten pitäisi tehdä? Ei täällä ole tilaa." "Olet ehkä oikeassa, mutta olisimme hankkineetkin jo talonlaajennuksen ellet olisi tuhlannut kirjaimellisesti puolta omaisuutta."

Asko puhui juuri taas jonkun ystävänsä kanssa puhelimessa, kunnes kuuli Jannan kirkaisun kylpyhuoneesta ja pian nainen ryntäsi hiukset tippuen huutamaan Askolle: "Nyt riitti! Tämä talo hajoaa käsiin! Suihku alkoi syöstä yhtäkkiä vain jääkylmää vettä eikä suihkuovi avautunut kunnolla ja hanaa ei saanut kiinni ja... Äh, en jaksa enää tätä röttelöä! Sehän on vain laajennettu minun vanhan tönöni ympärille!" Asko ei tienny mitä sanoa. (Erittäin kaunis townie-lapsi taustalla ^^')

Talvi alkoi kolkutella ovella ja lunta satoi vihdoin eräänä aamuna. Lea oli ensimmäisenä nappaamassa hiutaleita kielelleen muiden syödessä aamiaista apaattisena unen pöpperössä. Janna kauhistui huomatessaan yhden puuttuvan ja toi Lean äkkiä sisälle. "Mitä jos olisit eksynyt jonnekin ja jäätynyt lumihankeen? Tuon oven piti olla lukossa, ettet sinä pääsisi yksin ulos! Lukkokin mennyt rikki...", Janna kauhisteli Lea nauraessa sydämensä kyllydestä lumihiutaleiden leijaillessa maahan.

Perheen omenapuu tuotti vihdoin satoa huolimatta pienestä lumikerroksesta ja aikaisemmasta tulipalosta. Leo suostui ihme kyllä mukisematta ja pyytämättä poimimaan omenat myytäviksi, saaliiksi tuli reilu 100 simeleonia.

Samana iltana kesken Leon peilaustuokion sattui Lea tulemaan vessaan. Hän oli kuullut sieltä kummallisia ääniä ja kiinnostunut. Lea odotti tottuneesti toruja ja hätistelyjä, sillä yleensä hän sattui tulemaan sellaiseen "huonoon aikaan" vessaan ovenkin lukon hajottua.

Leo katseli pyöreäsilmäistä pikkusisartaan ja hymyili. Sitten hän kaappasi yllättäen Lean syliinsä ja heitteli ja leikki tämän kanssa sydämensä kyllyydestä. Lea oli innoissaan, kukaan muu ei ollut heittänyt häntä ennen niin korkealle, molemmat nauroivat. Leokin yllätti itsensä.

Pian oli Lean syntymäpäivä, hänestä kasvoi tällainen lapsi. "Huh, ei enää vahtimista, tuttipulloja eikä vaippoja", huokaisivat vanhemmat.

Mutta nyt oli vuorossa talon uudistus. Sen takia muu perhe heivattiin pihalle ja Hurtta sai oivia haukkumiskohteita uneliaista ja viluisista simeistä.

Sitten näin lopuksi vielä before ja after kuvat. Ei tullut mitään mielettömiä uudistuksia, kunhan keittiötä ja olohuonetilaa laajennettiin sekä poikien makuuhuonetta vähän suurennettiin.

Siinä kaikki tällä erää^^ Tuli vähän tavallista enemmän kuvia...Mutta haittanneeko tuo? Ja kommenttia saa jälleen mieluusti laittaa. Kiitos.