1247493066_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Oukei, kuten varmaan huomasitte, tästä tuli nyt kahteen eri osaan jaettu osa, muuten kuvia olisi ollut n. 222 ja tekstiä melkein kolmetoista wordin sivua. En vain osaa lopettaa ajoissa...Tämä myös toivottavasti tarkoittaa sitä, että seuraava osa tulee pian, kun on kaikki valmiina. Lukekaa ja kommentoikaa ^^

1246981483_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Sain vihdoin oman toimiston! Ei enää kentällä kuran seassa juoksemista ja harjoitusten valvontaa!" Kristianilla riitti hymyn aihetta pitkäksi aikaa ja hän jaksoi yhä uudestaan hehkuttaa, kuinka hyvällä paikalla toimisto on ja kuinka hänen joukkueensa edustushenkilöään arvostaa.

1246981488_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981493_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Rami ei tosiaan nykyään enää muuta tehnyt kuin lymynnyt tietokoneella tai lukenut päivät pitkät kirjoja. Poika panosti todella koulunkäyntiin, alakoulun päättötodistus oli täynnä kiitettäviä ja tällä kertaa ilman huijaamista.  "Mikset menisi ulos Jeren ja Terhin kanssa? Nauttisit syksystä!", maanitteli Marianne.

1246981498_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981504_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Ei siellä kuitenkaan kivaa olisi. Kuka haluaa koskea vapaaehtoisesti märkiin lahoaviin lehtiin ja kaiken lisäksi hyppiä niihin?"

1246981513_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981597_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Terhillä ei ollut ollut vähään aikaan niin hauskaa. Jo pitkän aikaa oli ilma ollut kylmä ja kirpeä enteillen talvea. Ilta oli jo aikaa sitten pimentynyt, mutta kun Jere oli aivan vieressä ei Terhiä pelottanut olla pimeällä ulkona. "Lehdet ovat niin kevyitä! Katso miten ne leijailevat!" Lopuksi Terhi hyppäsi keräämäänsä kasaan.

1246981604_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Sinä yönä ukkosti taas pitkästä aikaa. Terhi heräsi pelästyneenä ja juosta rymisteli äidin ja isän väliin nukkumaan loppuyöksi.

1246981609_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Mitä te vieläkin yritätte kukkia, talvi tulee pian! Ette ehtineet antaa tänäkään vuonna satoa, mutta en syytä teitä. Teillä on niin kovat oltavat täällä. Ensi vuonna uusi yritys! Kerätkäähän kukkimisen sijaan voimia talven varalle." Terhi puuhaili mielellään puutarhassa, tai no sen irvikuvassa aidatun rikkaruohojen peittämän alueen sisällä.

1246981612_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Jerellä oli vain pari kaveria, mutta nämä olivat sitäkin tärkeämpiä. "Hyvin menee, Charlotte, ehket tällä kertaa edes kaadu. Odottakaa hetki niin käyn katsomassa jotain syötävää..."

1246981619_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981623_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981627_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Rami innostui kyselemään Jereäkin vanhemmalta Charlottelta kaikenlaista. "Olen kuullut, että käyt lukiota toisaalla, mutta eihän täällä ole lähelläkään kuin yksi. Miten se sinulla onnistuu?" Charlotte hätkähti kesken leivän syönnin. "Miten sinua voi lukio nyt jo kiinnostaa? No, voinhan minä kertoakin. Käyn lukiota kirjeitse ja tietokoneen kautta. Käyn vain tekemässä kokeet laaksossa, koska en halunnut vielä muuttaa kotoa." Rami uteli vielä innoissaan kaikenlaista. Hänestä tuntui, että hän voisi jopa siirtyi kauemmas lukioon, kun aika koittaisi.

1246981631_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981656_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Ramin lähdettyä saapui Jere paikalle. "Veljesi kyseli kummallisia lukiosta. Hän näyttää ottavan koulun tosissaan. Sinun vanhempasikin kävivät vain tuon naapurikylän lukion, eikö?" "Isä kävi. Äiti ei ole täältä...Mutta Rami tosiaan on kunnon hikipinko. Mielestäni veli saisi tehdä välillä jotain muutakin, ei koulu ole tärkeintä. Mutta jutellaan jostain muusta kuin perheestäni..."

1246981660_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Jere ja Charlotte viettivät puhuen mukavaa iltaa talossa, jossa vallitsi leppoisa iltapiiri. Ulkona tuuli kolisteli ikkunoita ja räystäitä, mutta sisällä oli valoisaa ja lämmintä.

1246981664_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981668_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Onko tämä taas niitä tilanteita, joissa huudat kohta: "Ihan läpällä vain?", Charlotte kysyi huvittuneena kun hän ja Jere olivat kirjaimellisesti lähentyneet illan aikana.

1246981672_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Pidätkö edelleen läppänä sitä suhdetta, mikä meillä on?", Jere kysyi suudelleen nauravaa Charlottea.

1246981677_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Toi kyllä pisti sanattomaksi", Charlotte henkäisi.

1246981681_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Toiset eivät huomaa sitten mitään mitä ympärillä tapahtuu. Ei olisi uskonut, että joku tyttö saa Jeren pään noin sekaisin. Ja taas saan kuulla yöhön asti päätöntä selitystä siitä, kuinka ihana ja kaunis Charlotte on...En aio ikinä rakastua, jos se vie noin paljon aikaa ja järjen."

1246981685_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Muistathan mikä päivä tänään on?", Marianne tuli utelemaan seinän toisella puolella ruokaa tekevältä Kristianilta. "Ai sen merkkipäivän lisäksi, että me molemmat jätettyämme hiukset värjäämättä olemme kokonaan harmaantuneet? Toki, kuka mies voisi hääpäivää unohtaa." Marianne naurahti. "Monikin mies."

1246981700_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Tätä päivää täytyy juhlistaa todella. Ei sitä joka päivä ole 25. hääpäivää."

1246981703_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Onpa sinulla terveellinen aamupala, Terhi." "Älä viitsi, itse et syö mitään. Aina pitää kaikesta mainita. Jos antaisit mun olla vain rauhassa."

1246981708_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Terhi ja Rami hätkähtivät kovaan ryystämisen ääneen, jonka Marianne teki tahallaan. "Ei minunkaan aamupalassa kehumista ole. Taidan olla virallisesti kahviriippuvainen", Marianne sanoi hilpeästi hymyillen.

1246981716_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

...Déjà vu? Seriously, minkä väriset silmät tuolla kuskilla oikein on, jos ei mustat?

1246981720_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Jere ja Rami olivat molemmat saaneet työpaikan. Jere toimi valvojana parkkihallissa, hän tavoitteli poliisin ammattia, mutta joutui kuitenkin aloittamana pohjalta. Vanhempansa olivat hyvin ylpeitä. Rami taas oli saanut paikan hämärästä tutkimuslaboratoriosta apulaisena, mutta työtähän se oli sekin. Ainakin Rami oli oikealla alalla.

1246981724_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Siitähän on tulossa hieno, Terhi. Laitetaanhan se tuonne meidän makuuhuoneeseen kolmanneksi taideteokseksi, ihan kuin sieltä puuttuisi vielä yksi." Terhi pudisti päätään. "Tästä tule ihan hyvä, mutta tiedän mitä maalaan sinne teille. Seinä on siellä niin tyhjä. Tämän haluan omaan huoneeseeni."

1246981729_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981777_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Ahha, kenenköhän kanssa veli jutteli taas puolitoista tuntia puhelimessa? Ettei kyseessä olisi tietty "Lotte?" "Hullu, päästä irti! Niska menee!"

1246981785_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Mikä ihme sinua vaivaa? Ei ole mikään naurun asia. Itse olet vain kateellinen, eihän sinulla ole ystäviäkään. Ei ole kylläkään ihme tuolla tuttavallisella asenteella..." Veljestenkin välit olivat hiljalleen kiristyneet.

1246981789_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981794_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Minä olen niin ylpeä teistä molemmista. Jeren opinnot sujuvat loistavasti lukiossa ja näyttää siltä, että Raminkin peruskoulun päättötodistus tulee olemaan suvun parhaita! Ja kaiken lisäksi te molemmat ansaitsette jo rahaa omalla työllänne! Niin sitä pitää!" Jere ja Rami nyökyttelivät hymyillen hämillään. Sekä Kristian että Marianne olivat alkaneet hehkuttaa poikiensa saavutuksia ja painostamaan nuoruuden päätösten tärkeyttä omaa elämää ajatellen. "Ehkä he vain haluavat meidän pärjäävän sitten itseksemme."

1246981800_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246981804_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Kylmän yön pimeydessä käpertyi Kinga synnyttämään Ricon vahtivan läsnäolon alla. Pian syntyi kaksi vakoista ja sinisilmäistä kissanpentua: Ensin syntynyt naaras sai nimen Leelo ja pikkuveli nimen Lennart.

1246981808_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Kristianille elämä hymyili. Hyväpalkkaisessa työpaikassaan hän pystyisi työskentelemään vielä pitkään, sillä toimistotyö ei rasittanut niin paljon. Perheenkin kanssa oli kaikki hyvin. Voisi sanoa elämän onnistuneen...

1246981835_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Riconkin turkki alkoi jo harmaantua, mutta kissa piti vahtia talossa silloin kun muu perhe oli töissä tai koulussa. Nyt talo vain ei ollut tyhjä, ylhäältä kuului vähän väliä vaimeaa yskintää.

1246981839_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Pitkin minun jäädä vahtimaan kuumeista Terhiä. Sulakoot sänkyynsä, en halua jäädä opiskelussa jälkeen...", ajatteli Rami myötätunnottomasti.

1246981842_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Ovat nämä pennut sieviä. Toivottavasti Terhi on taas pian jalkeilla, jotta hän saa myös tutustua näihin karvapalleroihin."

1246981846_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Terhi toipui sitkeästä nuhastaan lopulta, kun lumen sataminen oli enää ajan kysymys. Myös hän leikki ammeessa erään tätinsä tavoin, mutta nyt uitiin merirosvojen ja haiden sijaan delfiinien kanssa kilpaa. "Terhi, tule nyt edes Leeloa tapaamaan, se heräsi juuri", kuului Jeren ääni olohuoneesta. Terhi hyppäsi innoissaan alas ja ryntäsi vessasta.

1246981850_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Lennart nukkui vielä ulkona, Kinga näytti vahtivan pentunsa unta. Söpöä...

1246981855_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Voi kun olet suloinen. Niin pehmeä ja lämmin..." Terhi ihastui heti pentuihin. Häneltä nimet oli kysyttykin, kun hän oli kuullut pentujen syntymästä ollessaan vielä toipilaana. Terhin nuha oli kestänyt yli kaksi viikkoa ja kaikilla herkuilla: kuume, kurkkukipu, räkäyskä ja molempien korvien tulehdus.

1246981861_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Kuulitko jo, mitä Rami on suunnitellut?", kysyi Marianne varovasti Kristianilta. Jere oli töissä ja Terhi oli saanut luvan jatkaa maalaamista, kunhan ei häiritsisi. Nyt oli vähän arempi puheen aihe kyseessä.

1246981864_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Toki. Mutta eikö Rami ole vielä liian nuori muuttamaan pois ja ihan yksin? Kyllä täälläkin voi lukion käydä ihan hyvin. Naapurikylän lukio on aivan kelpo siinä missä muutkin." "Mutta Kristian, mielestäni poika saa mennä jos haluaa."

1246981884_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Kuuntele äitiä. Täällä ei ole läheskään sellaista kurssitarjontaa kuin laaksossa saati vielä kauempana! Tässä olisi loistava tilaisuus enkä minä yksin olisi, yksi toinen täältä Nuvasta on aikeissa tehdä samoin kuin minä, hän sai jo kotiväeltä luvan lähteä."

1246981892_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Nyt puuttui Terhi keskusteluun. "Kyllä Rami on jo tarpeeksi vanha, hän osaa pitää huolen itsestään eikä kaipaa meitä. Onpahan täällä vähän mukavampaa, kun ei ole tuota koko ajan valittamassa..." Marianne loi syyttävän katseen punaiseen hiuspehkoon, mutta Rami oli ennemmin kiitollinen kuin loukkaantunut tukijastaan.

1246981895_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Täällä on niin rajalliset mahdollisuudet. Tulisin kyllä pyhinä kotiin ja näin, ja voinhan vaihtaa tänne jos en pidä siellä olosta. Antakaa minun yrittää enkä ole ainoa, joka lähtee kotoa opiskelemaan alaikäisenä. Enkä ole lapsi enää." "Mutta et aikuinenkaan. Tätä pitää vielä miettiä, mutta onhan meillä yli puoli vuotta aikaa." "...pari kuukautta, haku alkaa pian." Kristian näytti empivän ja nyökkäsi sitten huokaisten. "En olisi uskonut, että lapset jättävät meidät näin aikaisin." "En minä teitä jätä, tulen aina käymään." Terhi hymyili itsekseen. Tunteet hänen ja Ramin välillä olivat molemminpuoliset, he vain yksinkertaisesti eivät pitäneet toisistaan.

1246986224_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Huomenta kulta." "Huomenta, mutta...Herttinen, mistä tuo puutaulu tuonne seinälle ilmestyi?" "Etkö muista? Terhi sai sen myöhään valmiiksi ja minä lupasin kehystää ja ripustaa sen. Eikö ole hieno? Kyllähän talossa täytyy ainakin jotain Jalavaan viittaavaa olla, niin Terhi minulle selitti." "On se Terhi kultainen tyttö", Marianne sanoi hymyillen Kristianille. Kristian hymyili vähän vaisummin, häntä painoi vasta edellisenä päivänä tullut virallinen kirje koskien Terhin äidin puoleista sukua.

1246986229_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Terhi oli noussut varhain jalkeille ja selkä hiestä märkänä nyppi pakkasessa kuolleita rikkaruohoja pois. "Nyt te lähdette helposti, kun ette enää ole elossa ja kun toisaalta ei maa ole vielä roudassa. Lampi jäätyi taas ensin...Noh, nousetkos sieltä juurineen?"

1246986232_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246986235_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Kristian otti tytön kahdenkeskeiseen puhutteluun kunhan tämä oli ensin päässyt sisälle. "Niin, Terhi, sinähän toki muistat äitisi Jeminan?" Terhi huokaisi. "Hädin tuskin. En tiedä muistanko itse vai pelkästään kertomasi perusteella." Terhi ei tiennyt, oliko hän surullinen vai ei. Hän oli aina tiennyt vain sen, ettei ollut perheen lapsi samalla tavalla kuin pojat.

1246986239_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"No, minuun otettiin eilen yhteyttä. Jemina oli lähettänyt kirjeen ulkomailta perheelleen ja kertonut kaiken sinustakin vasta ensimmäistä kertaa. Hän ei ilmeisesti aio tulla takaisin eikä kukaan tiedä, missä hän on." Terhi ei saanut sanaa suustaan. Hän ei muistanut äitiään, mutta hän tiesi äidin kuitenkin olevan olemassa. Nyt tuntui kuin äitiä ei enää olisi ollut. Terhi pyyhkäisi päättäväisesti kyyneleen pois. Äiti oli hylännyt hänet eikä tullut takaisin hakemaan. "Niin, minäkin olen surullinen. Mutta tämän kaiken sain tietää isovanhempiesi kautta. He haluaisivat tutustua Jeminan ainoaan tyttäreen."

1246986243_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Terhi keskittyi kuuntelemaan. "Isovanhempasi asuvat melko kaukana, mutta he haluaisivat nähdä sinua vähintään lomien aikana ja tutustua sinuun muiden lisäksi. Parempi kertoa koko juttu, alat olla jo sen verran iso...Jemina oli itse asiassa juuri eronnut, kun tutustuin häneen. Kun Marianne oli tulossa takaisin, tiesimme, etteivät Jemina tai sinä voisi jäädä. Jeminasta tuntui, ettei hän pystyisi huolehtimana sinusta yksin eikä hän uskaltanut palata sukulaistensa luokse aviottomana syntyneen lapsen kanssa. Niinpä sinä jäit tänne ja Marianne oli suopea...Sen koommin en kuullut Jeminasta mitään, eiliseen asti."

 1246986246_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Isovanhempasi saivat tietää sinusta tosiaan vasta äskettäin, sitä ennen kukaan muu ei tiennyt olemassaolostasi. Nyt isovanhempasi ovat ehdottaneet sopimusta, jonka mukaan menisit heidän luokseen aina lomilla, jotta saisit tutustua heihin ja nähdä muuta sukuasi äidin puolelta." Terhin naama venähti. "Mutta en halua! Minun on hyvä olla täällä, en halua lähteä minnekään kauas sellaisten luokse, joita en tunne!"

1246986251_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"No, itse asiassa me emme voi asialle mitään. Isovanhemmillasi on oikeus nähdä lastenlastaan. Eikä tämä järjestely varmasti kovin pahalta tunnu, kouluvuoden aikana aina muutama viikko ja sitten hieman yli puolet kesälomasta...Kokeile suhtautua siihen valoisasti, pääset vähän pois täältä kylästä!" Terhi nyökkäsi lopulta hitusen.

1246986264_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Niin sitä pitää, tyttöni. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että sinulla on täällä perhe. Ja vielä on aikaa kesään, silloin sinua pyydettiin ensimmäisen kerran ja koko kesäksi. Ja pääseehän sieltä poiskin." Terhi rutisti tiukasti isäänsä. Häntä pelotti mutta samalla uteliaisuuden kipinä oli herännyt jossain Terhin sisällä. "Kuinkakohan monta serkkua minulla on...?"

1246986271_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Tavallinen vapaapäivä Jalavan perheessä. Jere kuluttaa puhelinta ja Kristian viihdyttää Terhiä. "Yritä pysyä jaloillani!" "Ei ongelmaa, ne ovat niin isot!"

1246986275_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Sen koulun rehtori, johon Rami haluaa, oli lähettänyt edustajansa ihan yksityiselle kotikäynnille, mikä teki ainakin Marianneen vaikutuksen. Hieman omituiset puheet tosin...Sitten asiaan.

1246986279_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Poikanne on menestynyt täällä erinomaisesti, olen varma ettei hänellä tule olemaan ongelmia koulussamme. Ja älkää olko huolissanne välimatkasta, meille tulee opiskelijoita joskus vielä kauempaankin. Koulun asuntolat tarjoavat hyvät mahdollisuudet asumiseen ja lomat ovat tarpeeksi pitkiä kotivierailuita varten." Marianne oli nyt vakuuttunut, mutta Kristian tunsi olonsa haikeaksi. "Miten se aika on mennyt näin nopeasti."

1246986284_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Töihin rientävä Jere kuuli sivukorvalla keittiössä käytävän keskustelun pätkiä. "Vai aikoo Rami lähteä nyt jo maailmalle. No, sitä se kuumapää taitaa kaivatakin. Jos vaikka sattuisi aikuistumaan samalla..."

1246986292_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Lopulta edustaja ja Kristian löivät kättä päälle Marianne hymyillessä hyväksyvästi. "Näemme poikanne kanssa sitten lukuvuoden alussa, kunhan olemme saaneet peruskoulunpäättötodistuksen käsiimme. Mutta en usko, että nykyisellä linjalla tulee siihenkään muutoksia, jotka vaikuttaisivat Ramin mahdollisuuksiin päästä lukioomme. Hyvää illanjatkoa."

1247054323_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"No?", kysyi Rami kärsimättömänä. Kristian nyökkäsi lyhyesti. "Nähdään ensi lukukaudella" kuuluivat edustajan sanat. Sinut hyväksyttiin sinne."

1247493576_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Ihan tosi?", kysyi Rami vielä epäuskoisena ja perin onnellisena. Kristian huokaisi ja vilkaisi Terhiä. Tämäkin oli jättämässä kodin, mutta jo kesällä. "Puoli vuotta...No, onneksi hän sentään tulee takaisin, mutta sitten Rami jo lähtee. Onneksi Jere sentään jää tänne. Ja onneksi vielä ei edes ole talvi, meillä on aikaa olla yhdessä."

1247054334_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Ihanaa! Sataa lunta!"

1247056142_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

...AAAAGH!!!! Mitä tapahtui?! Jere on tulessa! Pojat ilmeisesti haravoivat vielä lehtiä ja päättivät hankkiutua polttamalla kasoista eroon. "Nythän on talvi, ei mitään voi tapahtua." Mutta tuli levisi puuhun ja puuta sammuttamaan lähteneen Jeren tekokuitutakkiin kuin kuivaan paperiin...

1247056150_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Kristian kuuli Ramin ja Jeren hätääntyneet huudot ulkoa ja vilkaistessaan ikkunasta näki puusta ja sen ympäriltä korkealle lyövät lieskat. Kristian piti pään kylmänä ja turhia sekoilematta soitti hätänumeroon muun perheen rynnätessä ulos.

1247056154_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Voi ei, Jere, tule pois sieltä ja mene kierimään lumeen! Terhi ja Rami, pysykää kaukana ja kerätkää lunta Jeren sammuttamiseen!"

1247056165_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Pian, hyvin pian saapui paloauto paikalle.

1247056210_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Mariannekin oli hakenut palosammuttimen jo käsiinsä ja sammutettuaan Jeren siirtyi liekkien kimppuun. "Pysykää kauempana rouva, ettei teille käy samoin kuin pojallenne", suositteli palomies, jonka tarvitsi pian enää sammuttaa puun ylemmät oksat. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä, kiitos talven.

1247056214_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Jereltä kärähtivät ainoastaan ulkovaatteet ja poika selvisi pahalla säikähdyksellä, kuten muukin perhe. Aikaa vietettiin sen jälkeen enemmän yhdessä, oli vahinko ollut kuitenkin sen verran lähellä. "Onneksi ei sinulle tapahtunut mitään pahaa, en tiedä olisinko kestänyt...", Terhi sanoi monta kertaa kapsahtaen yllättäen Jeren kaulaan.

1247056223_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Mutta ikävät hetket unohtuvat pian. "Katsokaa kuinka paljon täällä on lunta! Voisimme tehdä lumiukkoja, lumilinnan, enkeleitä, olla lumisotaa..."

1247056228_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Terhi, älä luulekaan että minä alkaisin käyttää aikaani lumilinnojen tekoon. Voimme me kyllä jotain täällä ulkona tehdä kun kerran lunta riittää. Mutta en minä lumisodastakaan tiedä...", Rami sanoi osoittaen sanansa siskolleen. Hän ei huomannut lainaan, kuinka Jere alkoi kerätä lunta käsiinsä.

1247056241_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1247056281_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Piristy vähän hapannaama!" "Aih! Älä luulekaan, että pääset helpolla tuollaisen onnettoman yllätyshyökkäyksen jälkeen! Tuo oli selvä haaste!"

1247056290_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1247056299_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1247056307_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1247056322_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Etupihalla oli enemmän tilaa, joten sinne kaikki lapset pakenivat lumisotasille. Tietenkin ensin olivat Jere ja Terhi joukkue, mutta pian vaihtui sota kaikki vastaan kaikki - muotoon.

1247056329_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Marianne ja Kristian katselivat hyvillään ikkunasta. "Tuollaisina olen aina halunnut nähdä lapset. Pitämässä yhdessä hauskaa."

1247056337_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Mutta kaikella hyvällä on tapana loppua aikanaan.

1247125619_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Aivan liian nopeasti meni puoli vuotta, jolloin koittivat kesä ja Terhin lähdön aika. "Pärjääthän sinä varmasti pitkällä matkalla? Taksi vie sinut ensin laaksoon, jossa kuski kyllä auttaa sinut oikeaan bussiin. Muista, että voit aina pyytää apua..." "En minä enää mikään pikkutyttö ole. Älä huolehdi, en minä eksy."

1247125631_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Meidän kaikkien tulee sinua ikävä." "Ihan oikeasti, isä, olen poissa vain parikolme kuukautta." "No niin, Kristian, päästä tyttö nyt irti tai hän kuristuu. Kohta hän myöhästyy ja taksi odottaa jo."

1247125643_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Niin Terhi lähti haikeiden vanhempien vilkuttaessa hymyillen perään. Rami taas odotti innoissaan omaa lähtöään kesän jälkeen. "Enää pari kuukautta täällä ja sitten maailmalle!" Kristianin hymy muuttui vielä haikeammaksi. Lapset lähtevät todella kotoa.

1247125674_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Matka kesti yli puoli päivää, joten Terhi oli väsynyt päästessään perille. Siellä kuitenkin hänet vastaan ottivat ystävälliset ihmiset, jotka Terhi osasi arvata isovanhemmikseen. Ulkona satoi, muttei Terhin onneksi ukkostanut. "Sinun täytyy olla Terhi, näytät selvästi äitisi tyttäreltä. Minä olen Laura."

1247125678_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Seuraavaksi hauskannäköinen vanha mies tuli oikein halaamaan Terhiä. "Mukavaa, että pääsit tänne. Sää tosin ei ole hehkeimmillään, mutta meillä on koko kesä aikaa. Olen isoisäsi Karl."

1247125682_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Sitten Terhi tutustui ensimmäiseen serkkuunsa, joka oli tullut äitinsä kanssa vähän matkan päästä ottamaan vastaan vierasta. "Minun äitini on sinun äitisi pikkusisko. En edes tiennyt, että minulla oli vielä yksi serkku. Harmi, että Jemina sillä tavalla..." Ellaksi itsensä esitelleen tytön äiti rykäisi ja näytti tuimalta.

1247125686_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1247125691_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Ai, sori, että puhuin sillä tavalla...Mutta kiva tutustua, Terhi!" "Kuten myös, eikä haittaa. En minä äitiäni edes kunnolla enää muista. Toivottavasti meistä tulee ystäviä." Ella oli suunnilleen Terhin ikäinen.

1247125747_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"No niin, Terhi, jos nyt kantaisimme matkalaukkusi sisälle täältä sateesta", ilmoitti Laura väliin lempeästi. "Ah, tosiaan!"

1247125752_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Me olemme Karlin kanssa laittaneet huoneen sinua varten. Saat sen kokonaan käyttöösi ja se odottaa sinua täällä aina kun tulet." Terhi odotti, että ovet sulkeutuivat ja kiipesi sitten korkean uuden sänkynsä päälle. Nyt hän antoi pirteän hymynsä hälvetä.

1247125756_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

"Kaikki täällä on erilaista. Sade on lämpimämpää, kasvit erilaisia, jopa tuuli tuoksuu erilaiselta." Terhillä oli nyt jo koti-ikävä, mutta muistettuaan isänsä sanat päätti terästäytyä. "Minua on selvästi odotettu täällä, joten ainakin yritän viihtyä."

1247125761_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1247125764_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Terhin isovanhemmat asuivat sopivan tilavassa kivitalossa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Terhi kuuli koputuksen ja hätkähti. Hän hyppäsi pois sängyltä juuri kun Laura tuli sisään. "Mitä pidät huoneestasi, käyhän tämä vihreä sinulle?" "Hienosti, kiitos!" "Tulehan syömään, kun jaksat. Olen laittanut lihakeittoa." "Vaikka heti." "On niin mukavaa, kun saimme sinut tänne."

...Ja jatkoa seuraa parin kolmen päivän sisään, toivottavasti. Kunhan nyt jaksaisin...