Seuraava osa ja hei, jo seuraavana päivänä! Tosin nyt tulee vähintään viikon tauko. Aah, ja tässä välissä voisin ilmoittaa uteliaille, mitä lisäosia omistan. Peruspelin lisäksi Yöelämä, Kauppa auki, Lemmikit, Vuodenajat sekä Joulu - kamasetti löytyvät jostain tavaroideni kätköistä. Kompassia ja karttaa niiden löytämiseen tarvitsisi... Kraah, asiaan.

Äkkiä, liian äkkiä Askolle, Janna ehdotti, että he muuttaisivat yhteen. Asko vilkaisi ruoholattiaista vaivaitsa tönöä ja hänen ilmeensä kertoi vastauksen. "Aivan...aivan kuin heiluttelisn vanhaa sipulia nenäsi alla. Luulenpa, ettet taida suostua", Janna totesi lannistuneena Askon painellessa ovesta. Janna jäi ovelle katsomaan miehen menoa, kunnes Asko äkkiä juoksi paikalle ja alkoi anelevana selittämään: "Tai haluan minä, mutta tarvitsin vain mietintäaikaa ja..." "Vai riitti pari minuuttia? Teretulemast!!", Janna huusi nauraen.

Ei Askon vaivaisella 3 500 lisäsimeleonilla kovin hienoa kartanolukaalia aikaan saatu, mutta ei Janna ollut miestä rikkauden takia aikonut itselleen haalia. Askon luonne: 4/4/4/7/6 ja tavoitteena perhetavoite. Haluaisi kuuden lapsistaan menevän naimisiin...Järjestyyköhän tuo? 1 luovuuspiste pohjalla.

Janna jatkoi työssään, mutta ksoka Askolla oli sattumoisin sama ura, hän päätti vaihtaa uraa vaihtelun ja paremman palkan toivossa. Hän pääsi lääketieteen jalolle alalle, mutta niinkin jaloon ammattiin kuin siivoojaksi.

Pienipalkkainen köyhähkö pari oli silti tyytyväinen elämäänsä, olihan heillä toisensa.

Talvi alkoi vihdoin kolkutella ovelle kuuman kesän sekä hämmästyttävän pitkän syksyn jälkeen. "Alkaa olla mielettömän kylmä, ei taida kohta pelkkä villapaita ja kaulaliina riittää, mutta minkäs sille voi. Eivät rahat riitä uusiin vaatteisiin, kiskurit. Ne hinnat... Aa, piti ostaa keksejä ja sinappia, Janna halusi  sinappikeksejä. Kyllä naiset ovat kummallisia."

Janna oli huomannut olevansa raskaana ja ilmoitti asiasta varmistuttuaan. Molemmat tulevat vanhemmat olivat riemuissaan, liekö perhetavoitteen ansiota. "Miten me selviämme, eihän meillä ole rahaa miltei mihinkään saati lapsen elättämiseen." "Minä käyn vielä töissä ja sieltä annetaan rahaa puhtaana käteen. Älä huoli, vaurastumme koko ajan. Ennen kuin huomaatkaan, 200 simeleoniamme on muuttunut 2000:neksi."

"Asko käy töissä ahkerasti ja yrittää elättää pian kasvavan perheemme, mutta taaskaan ei ole ruokaa saati rahaa siihen. Raukka, niin väsynytkin. Tosin pieni laihdutuskuuri ei tee kenellekään pahaa, emme me nälkään kuole..." Janna yritti hymyillä urheasti, olivat asiat kuinka pahasti tahansa. Tosiasiassa laskut kerääntyivät, ruoka oli aina loppu eikä rahaa nimeksikään.

"Hei, mikä annetaan lapselle nimeksi, Asko? Jospa minä nimeän tytön ja sinä pojan, käykö? Tytöstä voisi tulla Jonna tai Saana tai..." "Hei, yritän keskittyä." "Aa, sori, se on sinun siirtosi vai jota mietit?" "Eikä kun kuinka paljon tästä pöydästä saa myytäessä ja...tai no, anti olla." "Mitä? Kerro, olet nykyään niin hiljainen ja salaperäinen. Onko kaikki hyvin?" "..." "Asko?"

Voi jospa Janna tietäisi. Asko oli ystävystynyt erään työpaikkansa työntekijän kanssa, joka sattui kulkemaan samalla kimppakyydilläkin. Eräänä päivänä nainen halusikin jäädä samalla pysäkillä Askon kanssa ja hyvästellessä tapahtui kummia. Asko katseli naisen perään täysin omissa maailmoissaan, kuin unohtaneena sisällä nukkuvan Jannan.

Talvi yritti tehdä vieläkin tuloaan, vaikka kevätkuukaudet lähestyivät uhkaavasti. Uhkaavalta vaikutti ilmapiirikin. "Heip...pa? Etkö tällä kertaa hyvästele? Asko, mikä sinun on? Et ole puhunut minulle kunnolla aikoihin! Odota!!" Asko nousi vakavin miettein kimppakyytiautoon.

Seuraavan aamuna Jannan tiskatessa vessan lavuaarissa saapui Askokin töistä. "Leo." "M-mitä sinä sanoit?" "Pojan nimeksi tulee Leo." "Mitä sinä..."

Jannan lause keskeytyi kun Asko kaappasi naisen syliinsä ja suuteli tätä kuin viimeisenä tekonaan. "Uskothan, etten voisi tehdä sinulle tai lapselle mitään pahaa." "Miksi tekisit?", Janna kysyi hämillään, mutta hymyillen päästyään Askon syleilystä. Hän sai lempeimmän näkemänsä hymyn vastaukseksi. "Olet arvoituksellinen mies." Arvoitukseksi jäänee sekin, mitä tapahtui viime yönä Askon työpaikalla ja kenties sen naisenkin kanssa.

Aah, tässä välissä varoituksen sananen. Jouduin poistamaan raskausvatehackin, koska  Jannan raskaus jatkui liian pitkään, luultavasti olisi jatkunut ikuisesti. Sänky jäi aika hassuun kuntoon, kun palasin hackittomaan peliin ja nukkuva perhe oli ponnahtanut täysin energiapalkein pystyyn. Sitten takaisin asiaan ^^'

Asko ehdotti, että he menisivät katsomaan telkkarista tulevaa hyvää ohjelmaa. Hän ei kerinnyt edes istahtaa, kun hännen takanaan Janna tuskaisesti sanoi vatsaansa pidellen: "T-tämä taitaa tulla nyt..."

Pian syntyi Leo, äitinsä silmät perinyt, tummatukkainen poika. Ainoa ero äitiin oli hieman tummempi ihonväri. "Asko, tule katsomaan miten pieni ja suloinen hän on!" Asko ei muuta kuin seissyt ja ihmetellyt vieressä.

Kun Leo oli turvallisesti kehdossaan nukkumassa, keskeytti Asko Jannan ikkunastakatselutuokion iskemällä hermostuneena samettipäälysteisen rasian pöydälle niin että pamahti. "Mitä, k-kositko sinä minua?" "Yritän ainakin. Ja ensitapaamisellamme unohdin mainita kuinka ärsyttävää puhetakeltelusi on." "A-anteeksi... Tai siis...minä..." "Avaa se nyt vain."

Janna saatuaan vapisevin käsin sormuksen käteensä alkoi ihastella, kuinka ulkona oli kaunista. "Janna, pue takki päälle, mennään ulos." "Entä Leo?" "Kyllä hän pärjää." Kun Janna ja Asko olivat päässeet ulos, kaivoi Asko vielä vihkisormuksetkin taskustaan. "Mitä turhia viivyttelemään, kun sain kerran säästettyä rahaa näihinkin." Jannan koko ajan nauraessa tapahtui sormusten vaihdos omenapuun alla.

Perhe-elämä alkoi hiljalleen sujua. "Asko, tiedän kyllä, että Leo on ihana lapsi, mutta voisitteko hieman siirtyä. Tässä alkaa tulla kylmä..." "Ihan kohta. Huiii! Kuka onkaan isin iso poika?"

Vielä ei perhe silti ollut niin varaks tai hyvämuistinen, että olisi varashälytin hankittu. Paikallisia kiusannut murtovaras äkkäsi talossa olevan ainoan arvokkaan esineen sekä tilaisuuden ja humps vain! Sinne katosi TV. Poliisineiti pahoitteli asiaa, kun varas vielä pakenikin.

Janna sai saman päivänä kaksi ylennystä sekä tuntuvat boonukset ja palkankorotuksen, joten rahaa kertyi tarpeeksi kunnolisenkokoisen talon hankkimiseen. Taloon rakennettiin keittiölisäsiipi sekä oikein hella.

Janna kauhisteli, miten rahat eivät remontin jälkeen meinanneet riittää ruoan ostoon. "Noh, kai me pärjäämme nyt paremmin, kun on tilaakin talossa. Ei tämä mitään, olemmehan Askon kanssa molemmat töissäkäyviä. Enkä ole enää pelkkä tiskaaja... On tämä parempaa elämää verrattuna siihen, kun muutin tänne."

Kun Leokin kasvaa, pystyvätkö Janna ja Leo elättämään vielä perheen? Entä se nainen Askon työpaikalta, onko vielä säpinää vai onko juttu loppu ennen kuin alkoikaan? Saako Janna tietää? Kasvaako perhe vielä, kestääkö onni? Tämän kaiken saamme tietää (luultavasti) seuraavassa osassa.

Aa, tiesittekö, että jogurtissa on vielä eläviä bakteereja, kun syömme sen? Jännää....